Tämä blogi on nettiherpes. Se katoaa näkyvistä ja sen voi unohtaa, mutta aina se palaa entistä syyhyttävämpänä takaisin. Delirium Deli nitisee vielä uutuuttaan oltuaan eetterissä vasta pari kuukautta, mutta hän on itse asiassa uusin inkarnaatio useiden blogien kuolemien ja jälleensyntymien ketjussa. Minä, päätoimittajanne ja nöyrä palvelijanne alan olla raihnainen veteraani, viisitoista synkkää vuotta tätä kamaa olen Internetin syrjäkujilla eri muodoissa diilannut. Vuosituhannen vaihteen staattisista kotisivuista siirryin blogialustalle paarmasyksyllä 2003. Eikä minulla ole hajuakaan mitä olen tekemässä, vieläkään.

Jokin on tänään kuitenkin eri tavalla, puut jotenkin oudosti ja tutut tähtikuviot kieppuneet sekaisin. Nimittäin aiemmin taistelin Apatian asemasodassa pahuutta ja tuulimyllyjä vastaan ypöyksikseni bunkkerini kätköistä, mutta nyt minulle on suotu ilo ja kunnia marssia suurta yötä päin osana armeijakuntaa.

DeeDeen Seitsenpäinen peto, sisällöntuotantojoukkiomme on kännissä kirjoitettu, kaoottinen teatteriesitys. Se koostuu hipeistä, duunareista, päihdeongelmaisista, taiteilijoista ja sitten vähän tasapainoisemmista tyypeistä, jotka ovat kaikista hankalimpia. Elämme Punavuoressa, Kalliossa, Ivalossa, Tampereella ja Oulussa. Yksi on New Age -hörhö, yksi on aggressiivisen ateistinen kommunisti. Kaikki tuottavat erilaista kamaa, omista lähtökohdistaan & todellisuustunneleistaan, omien mieltymystensä mukaan. Kun asetin päätoimittajan orjantappurakruunun päähäni, tehtäväkseni tuli suodattaa tuotannosta julkaistavat jutut.

Olen hyllyttänyt jokaisen Raidon ”artikkelin”. Kello neljän ja kuuden välillä aamulla ilmestyneet pätkät ovat vaikuttaneet lähinnä translitteroiduilta juoppohulluuskohtauksilta. Sini Tikka on lähettänyt kauniita tekstejä, mutta en ole varma onko tämä kusimutapelto paikka jossa ne voisivat kukoistaa. Make Sundilla taas tuntuu lähtevän välillä angsti hanskasta. Omia tekstejä editoidessa tuntuu kuin olisi mennyt väsymättömien käärmeiden kanssa sänkyyn.

Miten löytää näin erilaisista teksteistä jokin laajempi, yhtenäinen suunta? Taiteellisten ristiriitojen leimutessa on käytetty tuhmia sanoja, ollut pikaviestimykkäkoulua, tehty ainakin yksi miestappo ja yksi kirjoittaja on kateissa. Minulla ei ole hajuakaan mitä olen tekemässä, mihin olen ryhtynyt.

Tässä vaiheessa käännynkin sinun puoleesi, arvon ystävä joka luet tätä. Olemme asentaneet jokaisen jutun loppuun punaisen ja vihreän napin. Olisi hienoa, jos painelisit niitä. Vuosista huolimatta tai juuri niiden takia emme ole mitään ammattilaisia, ja palautteen saaminen on yksi päämotiiveista koko touhussamme. Älä siis epäröi painaa sitä punaistakaan jos siltä tuntuu, emmehän me muuten opi ikinä. Ja jos joku juttu on tosi hyvä, niin linkkaa kaverille.

Ehkä saamme yhdessä vielä aikaan jotain lähes asiallista. Raidolla on hyvänkuuloisia ideoita, toivottavasti se joskus selvenee sen verran, että saa toteutettua ne. Ehkä Sinin seesteiset lyriikat tuovat tasapainoa toimintaan.

Jotain esimakua siitä mitä Delirium Deli voisi parhaimmillaan olla, on mielestäni Make Sundin Erään emansipaation kuvaus. Se on niin hieno juttu, että muistan taas miksi tätä ylipäänsä suostun tekemään. Pienten innostumisen- ja onnistumisentunteiden narkkaamistahan tämä koko toiminta pohjimmiltaan on, kirjoittamisen ja lukemisen koukussa korisemista.

Tässä haeskellaan vielä muotoa, mutta eiköhän se sieltä tule ihan orgaanisesti, kasva itsekseen julkaisu julkaisulta. Minulla ei ole hajuakaan mitä olen tekemässä, mutta ainakin se tuntuu mielekkäältä.

Jälkikirjoituksena oikeat uutiset

We accept him, we accept him. One of us, one of us. Gooba-gobble, gooba-gobble!

Uusimpana kiinnityksenä aloittaa tänään viimeinkin, kuukausien anelun ja uhkailujen jälkeen Oulun samurai R. von Tikka, jonka sarjakuvat nostanevat koko blogin menoa useamman tilavuusprosenttiyksikön. Von Tikan sarjiksista tulee myös julkaisumme ensimmäiset säännöllisesti ilmestyvät jutut. Tiistaisin ilmestyy nimikkosarja, joka seurailee piinkovien hahmojen – kuten Hrappr Majakanvartijan – edesottamuksia ja diippailee välillä kauas mystillis-psykedeelisiin sfääreihin. Perjantaisin taas puskee perinteisempää strippisarjakuvaa, jonka tosin aloittaa jatkosarjis Rafael Mutanttininjakilpparin myöhemmistä päivistä.

Tervetuloa rekeen arvon von Tikka.

(158 vierailua, 1 vierailua tänään)
Palautteesi on tärkeää, sillä se auttaa tekijöitä kehittymään. Scheißea!Aivan hyvä! (+6 pistettä, 6 äänestä)

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *